Tanska on pas…kai ihan hyvä maa?
Jaaha, kohta pitäis lähteä katselemaan miten se kuuma pottu siellä suussa pyörii. Vielä ei ainakaan turhaa jännäilyä ole esiintynyt, tosiasiassa lähes kaikki muut tuntuu jännittävän lähtöäni kovemmin kuin minä itse(vanhemmat etunenässä). Ehkä pikkuisen on käynyt mielessä et mitähän sinne pakkaisi mukaan, mutta turha sitä on miettiä, kun ei ole tullut vielä hommattua sitä matkalaukkuakaan :)
Yksinhän ei tietenkään tällainen äitinpoika uskaltanut ulkomaille lähteä, ja matkaseuraksi jouduin kelpuuttamaan luokkatoverini Ollin :) Onpahan edes joku jonka kanssa voi hetkiseksi jo kliseeksi muodostuneen ”kuuman perunan” ottaa pois suusta ja keskustella kauniilla äidinkielellämme. Odotusarvo on kuitenkin että englannilla pärjää, muuten ei viiden kuukauden matkamme riittäisi edes Tanskan aakkosien opettelemiseen..
No asuntojen hommaushan meinasi olla jo ylitsepääsemätön este, kuten Ollikin ”lyhyesti referoiden” omassa postauksessaan toteaa. Aikamoista säätöä, ja olin jo henkilökohtaisesti valmistautunut asumaan hotellissa, kun ei ole opiskelijalla rahasta kiinni? No onneksi saatiin asunnot hommattua ja jopa lentoliputkin ajallaan varattua, joten enää ei pitäisi kuin pakata laukkuun jotain kampetta ja seikkailumieltä, mitä se sitten ikinä onkaan.
Ei muuta kuin Tanskaan, soitellaan!
Jep, ootte matkalla oikealla asenteella, ja mielenkiinnolla seuraan blogianne, niin saa ensikäden tietoa ko. partnerikorkeastamme opiskelijanäkökulmasta. Uskon entisten vaihtareidemme ja opettajien palautteen myötä, että olette valinneet oikean kohteen - mahdollisia haasteita voi varmaan parhaiten setviä puhumalla, ja oma toimeliaisuus johtaa kokemuksen perusteella hyviin tai tyydyttäviin tuloksiin ja näin voidaan hankkia elämäntaitoa ;-) Kv-terveisin, Bastian
VastaaPoista