Ranskalaisten kissanpäivät

Ollin kämppis on ranskalainen Adrien, joten oletettavaa on että täällä kämpässä on vieraillut muitakin kyseisen maan edustajia. Hauskasti myös sattui, että Tonin on espanjalainen. Koko campuksella eniten taitaa olla espanjalaisia, sitten ranskalaisia ja puolalaisia. Myös kaksi suomalaista kauniimman sukupuolen edustajaa olemme tavanneet, mutta koska he opiskelevat business managementjotainhömpänpömppää, niin vain englannin kurssi on meille sama. Kokonaisuudessaan täällä on aivan perkeleesti eri kansallisuuksia, koska yksin koulun campuksella asuu abouttiarallaa 800 vaihtaria ja keskustassa olevalla campuksella melkein toinen mokoma. Alla olevissa kuvissa näkyy sekä meidän, että keskustan campukset. Vaikka meidän campus näyttää todella karulta ulkoa päin, niin sisältä kämpät on todella fiksuja ja yleisesti ottaen siistejä. Kai se johtuu siitä, että tämä campus on rakennettu joskus 2008 ja vaihtarit eivät ole päässeet niitä vielä totaalisesti tuhoamaan.

Kamjatkan mielisairaala(asuntola?).                           

 

Koulun campus.

Koska ranskalaisten kanssa tulee hengailtua paljon, olemme alkaneet kutsua heitä Team Franceksi. Kyseiseen poppooseen kuuluu jo ylempänä mainittu Adrien, Clément (suomalaisten kesken Klementti) ja Romain (tästä en edes uskalla alkaa keksimään mitään suomalaista vastinetta). Näiden ukkojen kanssa on tullu vietettyä ”pala juustoa ja tilkka viiniä” - iltoja ja sitten suomalaisittain ”etkot, bileet ja jatkot päälle” –kännijuhlia. Näin neljän viikon tutustumisen jälkeen tuo Ranskan maajoukkuekin on alkanu oppimaan ottaan kuperkeikkaöljyä.

Futismatsi student barissa.

Tonilla on miljönäärien iPhone –puhelin, johon voi ladata kaiken maailman sovelluksia. Vietimme ihan normaalia iltapäivää tässä Ollin ja Adrienin kämpillä ja Toni keksi käyttää google translate – sovellusta siten, että kääntää kirosanoja ja haukkumasanoja Suomesta Ranskaksi ja laittaa lukijakoneen lukemaan sen ääneen. Muutaman ivallisen naurun jälkeen Adrien halusi kostaa ja opetteli pari minuuttia käyttämään Tonnin iLuuria. Lopputulos oli se, että hyvin ivallisesti hymyillen Adrien pisti koneen lukemaan lauseen ”Olli pylly Toni”. Eihän siihen voinut todeta muuta kuin, että osu ja uppos ja pahasti.

Romain oli onnenpekka ja sai oman tyttöystävän huijattua käymään täällä katsomassa häntä. Aiemmin oli ollut puhetta, että joskus tehtäisiin ruokaa suomalaisittain ranskalaisille ja vice versa. Koska nyt oli tulossa ilta, joka ei olisikaan perinteinen makkarajuhla eri maiden ukkojen välillä, päätettiin tehdä suomalaiset eväät Team Francelle perjantai-illalle. Ei muuta ku tuumasta toimeen ja kaupungille hakemaan värkit uunilohelle ja perunamuusille. Jos joku ei vielä tiennyt niin täältähän löytää ne kossupullot maitotölkkien vierestä ruokakaupassa, elikä kaljasta absinttiin kaikkea alkoholia myydään ruokakaupassa. Kun oltiin jo kassajonossa, niin vanha heräteostoskärpänen puraisi Tonia ja hän ehdotti erästä jumalten nektariinia jälkiruuaksi fransmanneille. Alhaalla näette kuvan kyseisestä saksalaisten ylpeydestä. Alhaalla on lopuksi kuvasarja kokkauksesta ja illanvietosta aina aamuaikaiseen asti.

Normisettiä ruokakaupassa.

  Olli on sormisuolamiehiä?

 Salainen jälkkäri ranskalaisille.

 ei mitään lisättävää

 Otatko jäxyy? No wittu anna vaan!

 Muuten kiva peli, mutta jos puolet arvattavista henkilöistä on joitain parisataa vuotta sitten kuolleta ranskalaisia poliitikkoja, nii onhan siinä mukava olla suomalaisena seuraamasta vierestä..

ps. Terveisiä Möhö-Tatille, Juhalle ja Johnnylle. Tälläistä täällä on:

Let's get ready to rumble

Mitä ihmettä, talvi Horsenssissa??

 Toni ja meidän tsekkiläiskaveri Petr (meille Petteri).

 Talvi vs. tanskalaiset. Talvi uses "Snow"! It's super effective!

Erittäin hieno hautausmaa keskellä kaupunkia.

Totta tosiaan, lumet tuli kerralla maahan yhdessä yössä. Varsinkin espanjalaiset oli suut ovaalilla kun maa oli valkoisena. Pihalla saikin sitten väistellä lumipalloja, joita viekkaat tarkka-ampujaespanjalaiset nakkeli päin muita ihmisiä. Olo oli niinku kotona. Suurta puheenaihetta on aiheuttanu se, että ollaan suomalaisia ja tullaan ikuisen talven maasta. Jos ei mistään muusta voi puhua niin ainakin siitä, että Suomessa paukkuu -40 astetta ja isän dieselauto lähtee silti käyntiin.

Niin ja nyt alkoi koulu ihan aikuisten oikeasti. Osa kursseista oli enemmän ja toiset mm. vähemmän kiinnostavia. Lempparikurssi oli tierakennuskurssi missä käytiin ihan luokkaretkellä. Paitsi ettei sinne ollut järjestetty kyytiä vaan piti hommata itse kyyti. Ja siellä ei ollut raksatyömaata. Eli se oli ihan tavallinen tie. Lainatakseni räppäri Erä-Koiraa: "Eiiiiiiii vittu." Hyvä puolalainen kurssikaveri totesikin että "this is the most retarded field trip ever".


Ihmetys oli suuri kun Toni pyysi Ollia kylään, koska kämpässä oli "jotain erikoista". Tuumasta toimeen ja kyläilemään. Keskellä Tonin olohuonetta oli ostoskärryt. Sanat ei riitä kuvailemaan sitä yhtäaikaista hämmennyksen ja naurun olotilaa. Tonin kämppis oli käynyt lähikaupassa ja todennut, että on helpompaa tuoda kamat kämpille ostoskärryillä kuin pusseissa. Hiton espanjalaiset...

Välillä tilanteet täällä on niin absurdeja, että voi muuta kuin nauraa. Kulttuurit on nyt ihan todistetusti erilaisia. :D

Keskiviikkona oli Mestareiden Liigan futismatsi, joka näytettiin vieressä olevan Student Barin screenillä. Meininki oli melkoinen ja humalatila hallitseva. Opiskelijabaarista kertoo jotain se, että siellä myydään kaljaa metreissä. Metri kaljaa maksaa n. 20e. Alla olevassa kuvassa näkyy kyseinen lauta. Kuvassa on myös pari puolalaista kaveria. Puolalaiset on muuten hauskimpia tyypejä mitä täällä ollaan tavattu. Rentoja ja osaavat kaataa kovemmin kuin suomalaiset.

Vielä loppuun tiukkaakin tiukempi haaste. Puhuttiin jatkoilla itävaltalaisen Andyn kanssa, jonka kanssa sovittiin parrankasvatuskilpailu. Koska meitä kaikkia kolmea on siunattu puolikkaalla miehisyyden geenillä, tulee kisasta tiukka. Säännöt on, että tanskassa ollessa ei saa sheivata muuta kuin viikset. Kuvassa alhaalla on vasemmalla Andy ja oikealla Daniel, joka lupautui kilpailun lahjottavaksi tuomariksi.

 ps. Terveisiä Sodankylän sankareille Saaralle, Super-Marille, Aakelle ja muille jotka vielä kämppää siellä pitävät. Täällä maailma on isompi, tulkaa pois sieltä tuppukylästä. :>

Koulun alkua odotellessa

Oli hyvä ajatus tulla Horsensiin viikko ennen koulun alkua, jotta ehdittäis rauhassa tutustua paikkaan ja rentoutua ennen koulun alkua. Suunnitelma oli muuten täydellinen, mutta ainoa pikku ”mutta” oli se, että ensimmäinen viikko käsitti kaksi päivää koulua jossa tehtiin lukkarit, kierreltiin koulu läpi ja tehtiin hakemukset oleskeluluvalle ja opiskelijakortille. Käytännössä ainakaan ensimmäisen kahen viikon aikana tässä ei tule tehtyä yhtään kouluhommia.

Civil Engineering – opiskelijat jaettiin pienryhmiin (n. 15 henkilöä / ryhmä) ja ryhmälle laitettiin tuutori, jonka kanssa tsekkailtiin koulu. Perjantaina tulee myös olemaan rastisuunnistuskilpailu, mikä on oikeastaan prikulleen samanlainen kuin Suomessa: kovassa kännissä rällätään ympäri kaupunkia ja tehdään hauskoja tehtäviä. Tosin se asia on eri, että jatkobileet pidetään koulun ruokalassa, johon tulee diskovalot, dj ja ilmeisesti ylimääräinen baaritiski. Ruokalastahan saa ostaa vaikka joka päivä kaljaa ja sitä saa juoda koulussa jos siltä tuntuu. Ei täällä porukka silti vedä samanlaisia tumuja niin kuin Suomessa. Ei täältä ole löytynyt kuin yksi tsekki ja yksi saksalainen jotka osaa ottaa keittoa niin kuin kotona Oulunsalossa. Ehkä se on silti vaan ihan hyvä juttu. :)

Luterilainen kirkko Horsensin keskustassa

Bambi, Olli ja Ollin ranskalainen kämppis Adrien

Ei ole ihme että tanskalaiset on maailman iloisinta kansaa kun vessan pistorasiatkin hymyilee.

ps. Terveisiä velipojille. Jari ja Janne, ette saa sitä xboxia ikinä. BUAH!

Kun pojat tuli isolle kirkole... (Toni ja Olli)

Matka alkoi hyvin, lennoille kerittiin ja matka taittui stam1nan pakkolaskun rytmeissä. Juna-asemalla meille myytiin suora lippu ilman vaihtoja Hoesensiin, mistä oltiin erittäin iloisia ja tyytyväisiä. Mutta kuitenkaan se ei mennytkään ihan näin. Köpiksen lähestyessä huomattiin, että ollaan jossain paikallisjunassa, eikä siis siinä suoraan Horsensiin junassa. Köpiksen asemalla raahattiin kamat infopisteelle, jossa meille tokaistiin: "If you are very quick, you might catch the right train". Tuumasta toimeen ja juoksuksi. Hirveällä kiireellä juostiin junaan, ja voitonriemuisena hätisitimme paikallamme istuvan rouvan pois.

Puolessa välissä matkaa alettiin juttelemaan hätistetyn rouvan kanssa, joka istui nyt vastapäätä. Hän totesi lippujemme tutkiskelun jälkeen, että olimme vieläkin väärässä junassa. VICTOR MIKE! Pienen keskustelun jälkeen kuitenkin kävi ilmi, että juna ajaa Horsensiin ja on vielä nopeampi juna kuin meidän lipulle tarkoitettu juna. Hätistelyn vuoksi tarjosimme rouvalle suomalaista Fazerin laatusuklaata, ja loppumatkan juttelimme rouvan kanssa, joka mm. osoittautui Aki Kaurismäki -leffojen faniksi! Tilanne oli jotenkin niin koominen, että eihän siinä voinut muuta kuin nauraa. :) Hyviä hommia.

Snadisti böjailtiin stogesteissiltä taxilla campukselle ja lopun päivää hengailtiin ja käväistiin kaupungilla. Tänään käytiin uudemman kerran ja napsittiin pari kuvaakin Tonyn elitistisellä iPuhelimella. Mahdollisesti huomenna lähdetään käymään vielä isommalla kirkolla Århusissa, mutta siitä sitten lisää kun ollaan reissu tehty.

Yöperho on nyt koteloitunut.

Olli:
Terveisiä Virpille. Unohdin laittaa lämmityksen päälle ensimmäisenä päivänä ja yöllä oli melko kylmä. Onneksi meistä kahdesta mie en ole se kylmävarvas. ;)

 Rapist Street.

 Mannerheimin puisto ála Horsens

 Pirteää näkymää keväällä. Kesällä voi olla jo mahtispotti ottaa olutta.

Äkkiseltään voi katunäkymästä sanoa, että talojen harjat on paljon korkeampia kuin Suomessa. Myös kadut on ahtaita, mutta tämähän on ihan ymmärrettäävä vanhassa kaupungissa.